SÄÄNNÖT

 

Kauhajoen Karhun säännöt (pdf)

 

Kauhajoen Karhu r.y.


TOIMINTASÄÄNNÖT


1 § Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli


Yhdistyksen nimi on Kauhajoen Karhu r.y. Käytetään lyhennettä KaKa.
Yhdistyksen kotipaikka on Kauhajoen kaupunki Länsi-Suomen läänissä.
Yhdistys on perustettu lokakuun 29. päivänä vuonna 1910 ja siitä käytetään näissä
säännöissä nimitystä seura.
Seuran kieli on suomi.
Seuran toiminta-alueena on Kauhajoen kaupunki.


2 § Seuran tarkoitus


Seuran tarkoituksena on edistää liikuntaa ja muuta siihen liittyvää
kansalaistoimintaa seuran toiminta-alueella siten, että erilaisista lähtökohdista
olevilla henkilöillä on mahdollisuus harrastaa kunto- ja terveysliikuntaa, kilpa- ja
huippu-urheilua tai liikuntaan liittyvää yhdistystoimintaa edellytystensä ja
tarpeidensa mukaisesti.


3 § Tarkoituksen toteuttaminen


Tarkoitustaan seura toteuttaa:


1 Tarjoamalla:
- kunto- ja terveysliikuntaa
- kilpailutoimintaa
- harjoitus- ja valmennustoimintaa
- ohjaustoimintaa
- liikuntatoimintaa eri ikäryhmille, molemmille sukupuolille ja toimintakyvyltään
  erilaisille ihmisille
- muuta vastaava toimintaa, jonka tavoitteena on edistää kansalaisten fyysistä
  ja henkista toimintakykyisyyttä ja hyvinvointia
- tiedotus- ja suhdetoimintaa
- koulutustoimintaa


2 Kiinnittämällä ehdotuksilla, anomuksilla ja aloitteilla viranomaisten ja muiden
yhteisöjen huomiota liikuntakysymyksiin sekä vaikuttamalla omatoimisesti liikunnan
kehittämiseen ja tarpeellisten harjoituspaikkojen ja -välineiden hankkimiseen
ja hoitamiseen.


3 Harjoittamalla julkaisutoimintaa

4 Edistamällä liikunnan avulla tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä tukemalla
kulttuurien moninaisuutta ja ympäristön kestavää kehitystä.


Toimintansa tukemiseksi seura voi

- ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, omistaa toimintaansa varten tarpeellisia
kiinteistöjä ja osakkeita sekä


- hankkia varoja järjestäen huvi- ja tanssitilaisuuksia, keräyksiä ja arpajaisia,
omistaen ja ylläpitäen urheilulaitoksia, harjoittaen kustannus- ja monistustoimintaa,
majoitus- ja ravitsemusliikettä ja bingotoimintaa sekä välittäen
jäsenilleen urheiluvälineitä ja -asusteita.


4 § Seuran jäsenyys


Seura noudattaa niiden liikuntajarjestöjen sääntöjä, joiden jäsenenä se on.


5 § Seuran jäsenet


Seuran varsinaiseksi jäseneksi voi hallitus hyväksyä henkilön, joka sitoutuu noudattamaan
seuran sääntöjä ja päätöksiä.


Kunniajäseneksi voi seuran kokous kutsua hallituksen esityksestä henkilön, joka
on erittäin merkittävästi edistänyt seuran toimintaa. Kunniajäsenen arvo on
elinikäinen.


Kunniapuheenjohtajaksi voi seuran kokous kutsua seuran puheenjohtajana
ansiokkaasti toimineen henkilön. Kunniapuheenjohtajan arvo on elinikäinen.


Kannattajajäseneksi voi seuran hallitus hyväksyä yksityisen henkilön tai oikeuskelpoisen
yhteisön, joka tukee seuran toimintaa suorittamalla vuotuisen tai kertakaikkisen
kannattajajäsenmaksun. Kannattajajäsenellä on puhe- mutta ei äänioikeutta
seuran kokouksissa.


6 § Seurasta eroaminen


Jäsenellä on oikeus erota seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai
sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta seuran kokouksessa pöytäkirjaan
merkitsemistä varten. Ero katsotaan tapahtuneeksi heti, kun ilmoitus on tehty,
mutta eroava jasen on velvollinen suorittamaan maksunsa sekä muut näiden
sääntöjen edellyttämät velvoitteet kuluvan kalenterivuoden loppuun asti.


7 § Jäsenen eronneeksi katsominen


Hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi seurasta, jos jäsen on jättanyt kuusi
kuukautta sitten erääntyneen jäsenmaksun maksamatta.


8 § Jäsenen erottaminen ja muut kurinpitotoimet


Hallitus voi erottaa jäsenen, jos tämä on jättänyt eräntyneen jäsenmaksunsa
maksamatta, muuten ei täytä näiden sääntöjen mukaisia velvollisuuksiaan, toimii
vastoin seuran tarkoitusta tai toimii törkeästi vastoin urheilun eettisiä periaatteita.


Seuran jäsen sitoutuu noudattamaan kulloinkin voimassa olevaa Suomen
Antidopingtoimikunta ADT ry:n vahvistamaa antidopingsäännöstöä ja
Kansainvalisen lajiliiton antidopingsäännöstöjä sekä Kansainvälisen
Olympiakomitean antidopingsäännöstöjä.


Dopingrikkomukset ja seuran jäsenelle niistä määrättävät seuraamukset on
määrätty edellä mainituissa antidopingsäännöstöissä.


Dopingrikkomuksia ovat:
Kielletty aine tai näyttö kielletyn menetelmän käytöstä urheilijan elimistöstä
otetussa näytteessä
Kielletyn aineen tai menetelman käyttö tai käytön yritys
Kieltäytyminen dopingtestistä
Dopingvalvonnan välttely ja ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti
Dopingtestin manipulointi
Dopingaineiden hallussapito
Dopingaineiden ja -menetelmien levittäminen
Dopingin edistäminen


Dopingrikkomuksesta voidaan määrätä seuraamuksena:
Kilpailutuloksen mitätöinti
Urheilutapahtuman tulosten hylkääminen
Urheilun toimintakielto
Kirjallinen varoitus

Seuran jäsen voi joutua korvaamaan dopingrikkomuksella aiheuttamansa
vahingon seuralle ja kansalliselle lajiliitolle sekä kansainväliselle lajiliitolle.


Urheilun eettisten periaatteiden vastaista toimintaa on:
Urheilulle vieraiden aineiden käyttö
* Huumeiden ja dopingaineiden käyttö tai käytön edistäminen
* Julkinen häiritsevä esiintyminen alkoholin vaikutuksen alaisena
* Tupakan ja tupakkatuotteiden käytön yhdistäminen urheilutilanteisiin


Epäasiallinen käyttäytyminen kilpailu- ja harjoitustilanteessa
* Väkivalta, törkeä kielenkäyttö ja epäasiallinen arvostelu, tuomarin
harhautus ja muu sääntökikkailu


Urheiluhuijaus
* Kilpailutilan tai -välineiden manipulointi
* Tuloksista etukäteen sopiminen


Vedonlyönti
* Vedonlyönti omasta kilpailusta


Lahjonta
* Tuomareiden, kilpakumppaneiden, valmentajien tai toimitsijoiden
lahjominen tai sen yritys tuloksen manipuloimiseksi


Sukupuolinen häirintä


Urheilun eettisten periaatteiden vastaisesta toiminnasta on seuraamuksena
lajiliiton määräämä rangaistus sen mukaan kuin liiton säännöissä tai
kilpailusäännöissä määrätään, kuitenkin enintään kahden vuoden toimintakielto.


Hallitus päättää myös muista kurinpitotoimista ja niiden yhteydessä annettavista
rangaistuksista, jolloin noudatetaan asianomaisen lajin kansallisen liiton sääntöjä
ja määräyksiä.


Kansallinen lajiliitto, tai sen asemesta, tai sen lisäksi Kansainvalinen lajiliitto voi
päättää seuran jäsenelle dopingrikkomuksesta määrättävästä seuraamuksesta ja
muista kurinpitotoimista edellä mainituissa antidopingsäännöstöissä, säännöissä
ja sääntöjä alemmanasteisissa määräyksissä vahvistetulla tavalla.


Päätös tulee voimaan heti ja sen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon viisi
päivää sen jälkeen, kun päätös on lähetetty sille kirjatussa kirjeessä.
Erotetulla ei ole oikeutta vaatia takaisin seuralle suorittamiaan maksuja.


9 § Liittymis- ja jäsenmaksut


Varsinaisilta jäseniltä kannettavien liittymis- ja jäsenmaksujen sekä kannattajajäsenmaksujen
suuruudesta päättää vuosittain seuran syyskokous. Kunniajäseniltä
ja kunniapuheenjohtajalta ei peritä maksuja.


Hallituksella on oikeus vapauttaa jäsen jäsenmaksujen suorittamisesta sekä
nimetä jäsen ainaisjäseneksi, jos hän on tehnyt seuralle huomattavia urheilullisia,
taloudellisia tai muita palveluksia.


Ainaisjäsen on vapaa jäsenmaksuvelvollisuuksista.


10 § Seuran varsinaiset ja ylimääräiset kokoukset


Seura pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta, joista kevätkokous pidetään
maalis-huhtikuussa ja syyskokous loka-marraskuussa. Kokouksen paikan ja
tarkemman ajan määrää hallitus.


Kutsu varsinaiseen ja ylimääräiseen seuran kokoukseen on julkaistava vähintään
7 päivää ennen kokousta sanomalehti-ilmoituksella seuran varsinaisen kokouksen
määräämässä lehdessä tai kirjallisena ilmoituksena jäsenille tai seuran viralliseen
ilmoitustauluun kiinnitetyllä ilmoituksella.


11 § Kevät- ja syyskokous


Kevätkokouksen asiat


1 Avataan kokous
2 Valitaan kokoukselle
a) puheenjohtaja
b) sihteeri
c) kaksi pöytäkirjan tarkastajaa
d) ääntenlaskijat
3 Todetaan läsnäolevat äänioikeutetut jäsenet
4 Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
5 Esitetään hallituksen laatima vuosikertomus ja tilinpäätös sekä tilintarkastajien
antama lausunto
6 Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä
hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7 Käsitellaan muut kokouskutsussa mainitut asiat
8 Päätetään kokous


Syyskokouksen asiat


1 Avataan kokous
2 Valitaan kokoukselle
a) puheenjohtaja
b) sihteeri
c) kaksi pöytäkirjan tarkastajaa
d) ääntenlaskijat
3 Todetaan läsnäolevat äänioikeutetut jäsenet
4 Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
5 Päätetaan mitkä liikunta- ja urheilulajit ovat seuran ohjelmassa tulevana
toimikautena
6 Päätetään jäsenyydesta muissa järjestöissä ja yhteisöissä
7 Vahvistetaan liittymis-, jasen- ja kannattajajasenmaksujen suuruus
8 Vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio
9 Valitaan jäsenten keskuudesta hallituksen puheenjohtaja vuodeksi kerrallaan
10 Valitaan hallituksen muut jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten tilalle
11 Vahvistetaan jaostojen puheenjohtajat sekä jäsenet seuraavaksi vuodeksi
12 Valitaan yksi (tai kaksi) tilintarkastajaa ja vastaava määrä varatilintarkastajia
13 Päätetään seuran edustajista niihin järjestöihin ja yhteisöihin, joissa seura on
jäsenenä
14 Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
15 Päätetään kokous


Asioista, joita seuran jäsenet haluavat kevät- tai syyskokouksen käsiteltäviksi, on
tehtävä hallitukselle kirjallinen esitys viimeistään 30 päivää ennen kokousta.


12 § Seuran ylimääräinen kokous


Seuran ylimääräinen kokous pidetään silloin, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi,
seuran kokous niin päättää tai kun vähintään yksi kymmenesosa seuran äänioikeutetuista
jäsenistä on jonkin määrätyn asian takia tehnyt siitä hallitukselle
kirjallisen esityksen. Ylimääräisen kokouksen kutsussa on mainittava asia, jonka
vuoksi kokous on koolle kutsuttu.


Ylimääräinen kokous on pidettävä vähintään kahden kuukauden kuluessa siitä,
kun jäsenet ovat tehneet siitä edellä mainitulla tavalla esityksen.


13 § Pöytäkirja


Seuran, sen hallituksen, jaostojen ja toimikuntien kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa.
Seuran kokousten pöytäkirjat ovat kokousten puheenjohtajan ja sihteerin
allekirjoitettava sekä valittujen tarkastajien tarkastettava.


Hallituksen, jaostojen ja toimikuntien pöytäkirjat tarkistetaan heti tai seuraavassa
kokouksessa.


14 § Äänestys


Kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet
annetuista äänista. Henkilöasiat ratkaistaan siten, että eniten ääniä saaneet
valitaan. Henkilövaaleissa äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla.
Muissa asioissa se mielipide voittaa, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt.
Kaikissa kokouksissa suoritetaan vaadittaessa äänestys suljettuja lippuja
käyttämällä.


Jokaisella liittymismaksunsa ja kokoukseen mennessä jäsenmaksunsa maksaneella
viisitoista vuotta täyttäneellä varsinaisella jäsenella, kunniajäsenellä ja kunniapuheenjohtajalla sekä ainaisjäsenellä, kannattajajäsenia lukuun ottamatta, on yksi ääni. Valtakirjalla ei saa äänestää.


15 § Seuran hallinto


Seuran toimintaa ja taloutta hoitaa hallitus, johon kuuluu yhdeksi toimintavuodeksi
valittu puheenjohtaja, ja kahdeksi toimintavuodeksi valitut kahdeksan (8) jäsentä
ja kaksi (2) varajäsentä. Hallituksen jäsenistä ja varajäsenistä puolet on
erovuorossa vuosittain. Ensimmäisellä kerralla eroaa puolet arvan perusteella.


Hallitukseen valitaan sekä miehiä että naisia, ellei erityisia syitä ole.


Hallitus valitsee keskuudestaan kaksi varapuheenjohtajaa. Hallitus valitsee lisäksi
sihteerin ja muut tarvittavat toimihenkilöt, jotka voidaan valita myös hallituksen
ulkopuolelta.


Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt ensimmäisen tai
toisen varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat sen tarpeelliseksi tai kun
puolet hallituksen jäsenistä kirjallisesti sitä vaatii.


Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai hänen estyneena ollessaan
jompikumpi varapuheenjohtajista ja hänen lisäkseen vähintään puolet sen
jäsenistä on saapuvilla.


Hallituksen tehtävänä on erityisesti


1 Toteuttaa seuran kokouksen päätökset
2 Johtaa ja kehittää seuran toimintaa
3 Valita tarvittavat toimikunnat ja työryhmät sekä niiden puheenjohtajat
4 Vastata seuran taloudesta
5 Pitää jäsenluetteloa
6 Tehdä seuran toimintakertomus ja tilinpäätös
7 Tehdä toiminta- ja taloussuunnitelma seuraavaa toimintavuotta varten
8 Hoitaa seuran tiedotustoimintaa
9 Hyväksya ja erottaa jäsenet sekä päättää jäseniä koskevista kurinpitotoimista
10 Valita ja erottaa seuran palkatut toimihenkilöt sekä sopia heidän eduistaan
11 Päättää seuran ansiomerkkien myöntämisestä ja muiden kunnia- ja ansiomerkkien
esittämisestä
12 Ryhtyä muihin toimenpiteisiin, joita seuran etu vaatii
13 Luovuttaa tilit tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kolme viikkoa ennen
kevätkokousta.


16 § Tilivuosi


Seuran toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi.


17 § Nimenkirjoittajat


Seuran nimen kirjoittavat aina kaksi (2) nimenkirjoitusoikeuden omaavaa henkilöä
yhdessä. Nimenkirjoitusoikeuden omaavia henkilöitä ovat puheenjohtaja,
ensimmäinen varapuheenjohtaja, toinen varapuheenjohtaja sekä toimistopäällikkö.
Nimenkirjoittajien on oltava täysi-ikäisiä.


18 § Jaostot


Jaostot voivat päättää sisäisestä toiminnastaan kuitenkin siten, että seuran
hallitus vahvistaa jaoston tekemät oikeustoimet.


19 § Sääntöjen muuttaminen


Näiden sääntöjen muuttamisesta päättää seuran kokous vähintään kolmen neljäsosan
enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen
muuttamisesta.


20 § Seuran purkaminen


Seuran purkamisesta päättää seuran kokous vähintään kolmen neljäsosan enemmistöllä
annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava erikseen seuran purkamisesta.


21 § Seuran varojen luovuttaminen


Jos seura on päätetty purkaa, sen varat on luovutettava johonkin seuran toimintaalueen
liikuntakasvatusta edistävään tarkoitukseen purkamisesta päättäneen kokouksen
päätöksen mukaisesti. Pesänselvitysmiehinä toimivat kokouksen valitsemat
henkilöt.
Seuran purkamisesta on ilmoitettava yhdistysrekisteriin.


22 § Saavutetut jäsenoikeudet


Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

 

Yhteystiedot

 

Kauhajoen Karhu ry,

Topeeka 40,

61800 Kauhajoki

puhelut suoraan hallitukselle tai jaostojen yhteyshenkilöille

toimisto@kauhajoenkarhu.fi

 

 

 

© Kauhajoen Karhu ry